TEEMA 2: Hengityselinsairaudet

Pef-mittaus: PEF=uloshengityksen huippuvirtaus. Mittausta käytetään astman tilan seurantaan sekä sen diagnosointiin(kahden viikon kotiseuranta). Mittausta voidaan käyttää myös astmalääkkeen tehon seurantaan mittaamalla arvo lääkkeen antoa ennen ja sen jälkeen. Mittaus toteutetaan puhaltamalla pef-mittariin.

PEF-mittauksen potilasohje:

- Nollaa mittari

- Vedä keuhkot mahdollisimman täyteen ilmaa

- Laita mittarin suukappale tiiviisti huulten ja hampaiden väliin

- Puhalla mittariin lyhyt, maksimaalisen voimakas puhallus

- Kirjaa tulos muistiin

- Tee mittaus aina seisten, jos mahdollista

Mittariin puhalletaan kolme kertaa, ja tulokseksi otetaan niiden keskiarvo. Potilaalle tulee korostaa oikeaa tekniikkaa, jotta arvot ovat vertailtavissa viitearvoihin sekä aikaisemmin otettuihin arvoihin. Potilasnäkökulmasta helppo ja nopea mittaus sekä suuri plussa siitä että sen voi tehdä kotonaJ

Mikrospirometria: Mittaa keuhkojen toimintaa eli ventilaatiokykyä ja sitä miten ilma virtaa hengitysteissä. Mittausta käytetään astman tilan seurannassa. Tarkempi ja luotettavampi kuin pef-mittari. Sekuntikapasiteetti- ja uloshengityksen huippuvirtaustulos saadaan yhdellä samalla puhalluksella -> vähentää potilaan rasitusta ja henkilökunnan työtä. Tulosten tallennusmahdollisuus?

Cpap: Kasvo- tai nenänaamarin avulla annettavaa jatkuvaa positiivista ilmatiepainehoitoa turvaaman riittävä hapensaanti. Välineet ovat virtauskehitin, haitariletkusto, kasvonaamari, kiinnitysvälineet, nenänselän suoja, PEEP-venttiili ja kostutin. Hoitoa käytetään uniapnean ja keuhkopöhön(akuutti sydämen vajaatoiminta) hoitoon. Myös vaikeutuneen astmakohtauksen hoitoon voidaan käyttää cpap-hoitoa.

Keuhkopöhössä potilaan tulee olla istuvassa- tai puoli-istuvassa asennossa, sekä yhteistyökykyinen.  Hoito aloitetaan käyttämällä ilmatiepaine (PEEP) 5-10 cmH₂O paineella; painetta säädetään hoitotavoitteiden toteutumisen perusteella.

Uniapneassa cpap-hoitoa käytetään mieluiten koko yö, mutta vähintään 4 tunnin ajan. Laitetta tulee käyttää säännöllisesti. Laitteen paineen sekä maskin tulee olla käyttäjälleen sopiva.

Astmapotilaan inhaloitavat lääkkeet:

Lääkehoidon tarkoituksena on ensisijaisesti poistaa keuhkoputkien limakalvojen astmaattinen tulehdus. Onnistunut hoito poistaa myös yskän, limanerityksen ja hengenahdistuksen ja parantaa suorituskykyä.

Lääkkeet jaetaan kahteen päätyyppiin; hoitaviin lääkkeisiin (kortisoni) ja avaaviin lääkkeisiin(beeta₂-agonistit). Lääkkeet ovat kuiva-aineen muodossa kiekoissa tai piipuissa.

Potilasohje inhalaatiolääkkeen ottoon:

- Yski lima pois ennen lääkkeen ottamista

- Hengitä ulos huokaisemalla

- Älä hengitä laitteeseen (laite voi jäädä kosteaksi ja pilata lääkkeen)

- Aseta laitteen suukappale hampaiden väliin ja sulje huulet tiiviisti sen ympärillä

- Hengitä sisään kohtalaisen voimakkaasti ja syvään J

POHDINTA

Hengenahdistuspotilaan tarkkailu

- Kuuluuko tarkkailuun syyn miettiminen? Odottaako potilas hoitoa vai miksi pitää tarkkailla ilman hoitoa? Ensiapu tehty?

- TÄRKEÄÄ: Älä käännä selkää tai lähde, kerro mitä teet!! Ole rauhallinen ja läsnä. Kehota potilasta olemaan puhumatta. Rauhoita potilasta. Näillä kaikilla yritetään estää paniikkia ja siitä aiheutuvaa lisähengenahdistusta.

- Syitä voisi olla astmakohtaus, vierasesine kurkunpäässä, ilmarinta, keuhkoveritulppa, keuhkoödeema, keuhkoahtaumatauti,…

- Asento: Onko hengitystiet auki, mahdollisesti istuva tai puoli-istuva asento, mikä asento on potilaalle helpoin, helpottaako jokin asento?

- Seurataan mittausarvoja; saturaatio, hengitysfrekvenssi, yms. riippuen mitä mittausvälineitä on tarjolla, jotta huomataan nopeasti tilan muutokset

- Ihon väri; onko sinertävä, koska sinertävyys kertoo hapenpuutteesta

- Jos koti-oloissa, niin ikkunan avaaminen voisi myös auttaa

Astmakohtauspotilaan avustus

- Ole itse rauhallinen, ja rauhoita potilasta, ettei hän mene paniikkiin. Kehota hengittämään syvään ja tasaiseen tahtiin, demostroi itse. Yritä luoda potilaalle mahdollisimman turvallinen olo, jos ollaan yleisellä paikalla, vie syrjään. Jos sisällä tunkkainen ilma, avaa ikkunaa.

- Kysy, onko potilaalla astmalääkkeitä mukana/lähettyvillä. Koita hankkia niitä nopeasti. Jos niitä ei ole, tarvittaessa soita 112, mutta älä poistu paikalta!

- Asento: Etunoja-asento tai puoli-istuva, kehota potilasta menemään hyvältä tuntuvaan asentoon. Myös makuuasennot hyviä, esim. kylkiasento, jalat koholla. Kehota potilasta muistelemaan, mikä asento hänellä hyvä ja mikä auttaa, hän luultavasti on joskus kokeillut niitä tai saanut ohjeistusta, jos aikaisemminkin ollut astmakohtaus

- Jos potilaalla on kiristäviä vaatteita, avaa ne

Lähteet:

Ahonen, Blek-Vehkaluoto ym. Kliininen hoitotyö SanomaPro ensimmäinen painos 2012

www.allergia.fi

www.terveyskirjasto.fi

www.kaypahoito.fi

Kuva: http://www.hengitysliitto.fi/fi/hengityssairaudet/uniapnea/cpap-laitteen-kaytto-ja-huolto

www.hengitysliitto.fi

Tiimin säännöt ja tavoitteet

Työryhmämme säännöt ja tavoitteet heijastavat pitkälti jäsentemme erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja asennetta valittua tehtävää kohtaan. Tiimi 5 koostuu eräistä hienoimmista ihmisistä mitä on ollut ilo tuntea. Korkea moraali sekä työetiikka on vahvasti läsnä kaikessa tekemisissä.

Säännöt ja tavoitteet voidaan summata konkreettisesti muutamalla lauseella. Tiimimme on sitoutunut; kuuntelemaan toinen toisiamme, olemaan joustavia tarvittaessa, auttamaan toinen toisiamme mikäli tarvetta on, tehtävien suorittaminen sovitussa aikataulussa sekä kaikista tärkein eli pyrimme parhaimpaamme oli tehtävä mikä tahansa.

Sydänteema tehtävä 2

1. Sydäninfarktin riskitekijöitä ovat:

- Sepelvaltimotauti itsellä tai alle 55-vuotiaalla miespuolisella tai alle 65-vuotiaalla naispuolisella ensimmäisen asteen sukulaisella

- Korkeakolesterolinen ja suolainen ruokavalio, hyperkolesterolia -> ateroskleroosi, ateroskleroottinen valtimotauti (eli toisin sanoen ylipaino)

- Liikkumattomuus

- Rasva-aineenvaihdunnan häiriö

- Valtimotromboosille altistavat riskitekijät

- Korkea ikä

- Miessukupuoli

- Tupakointi (aktiivinen tai passiivinen)

- Stressi ja radikaalit tunnetilan muutokset (esim. pelästyminen, järkytys,...)

- Miessukupuoli

- Diabetes

- Kohonnut verenpaine

2. Sydäninfarktia voidaan ehkäistä vähäkolesterolisella ja vähäsuolaisella ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla, välttämällä ylipainoa, tupakoimattomuudella, pitämällä alkoholinkäytön kohtuullisena, välttämällä turhaa stressiä, ja hoitamalla sydänsairauksia sydänlääkkeillä (ACE-estäjät, beetasalpaajat ja diureetit).

3. Jos potilas on ylipainoinen, ohjaisin parempiin elämäntapoihin; terveellinen ruokavalio ja liikunta tärkeitä. Jos polttaa, kehottaisin lopettamaan tupakanpolton. Jos juo suuria määriä alkoholia, kehottaisin vähentämään. Jos potilaalla sydänlääkitys, painottaisin että lääkkeitä tulee syödä lääkärin määräyksen mukaan, niitä ei saa omatoimisesti vähentää tai jättää väliin, vaikka tila kohenisikin.

Lisäksi kertoisin kaikkien ohjeiden syyt ja vaikutukset sydäninfarktiriskiin lisäämään motivaatiota.

4. Liuotushoitoa käytetään ST-nousuinfarktissa eli STEMIssä, jos pallolaajennus ei ole mahdollinen pitkien välimatkojen, puuttuvan päivystyksen tai muiden erityissyiden vuoksi. 

5. Liuotushoidolla tarkoitetaan tukoksen liuottamista pois. Se toteutetaan seuraavalla lääkityksellä STEMI:ssä:

- klopidogreelia 300mg suun kautta, myöhemmin 75mg/vrk

- enoksapariinia 30mg laskimonsisäisesti, jos potilas on alle 75-vuotias

- trombolyyttistä lääkeainetta, tavallisimmin reteplaasia tai tenekteplaasia

6. Liuotushoidon indikaatio: ST-nousuinfarkti (ensisijaisena hoitona pallolaajennus, kts. kohta 4)

7. Pallolaajennus tehdään sepelvaltimopotilaalle, jos diagnostisen varjoainekuvauksessa huomataan potilaan oireita selittäviä ahtaumia. Pallolaajennus voidaan tehdä elektiivisesti tai päivystyksessä. 

8. Toimenpiteessä johtovaijeri uitetaan ahtauman läpi. Laajennuspallo uitetaan ahtauman kohdalle vaijeria pitkin, minkä jälkeen pallo laajennetaan 30-60 sekunnin ajaksi. Tämän jälkeen pallo imetäön tyhjäksi ja vedetään pois. Laajennettuun kohtaan voidaan asentaa stentti eli verkkoputki estämään suonen uudelleenahtautumista. 

9. Elektiiviseen pallolaajennukseen tulevalle potilaalle määrätään asetosalisyylihappoa 100-250mg/vrk ennen toimenpidettä. Vähintään 2h ennen toiminpidettä annetaan 600mg klopidogreelia ja 100mg hydroksitsiinihydrokloridia. Potilaan tulee olla syömättä, juomatta, tupakoimatta ja käyttämättä nikotiinilaastaria edellisestä illasta klo 22 lähtien. Aamulääkkeet voi ottaa pienen nesteen kera, paitsi diabeteslääkkeet(niistä on erityisohjeet). Ennen toimenpidettä potilaalle kerrotaan mitä siinä tehdään, ja että sen jälkeen hänet viedään lääkärin määräyksen mukaan sydänvalvonta- tai vuodeosastolle. Potilaalle pitää kertoa komplikaatioiden oireista, ja kehottaa häntä kertomaan heti, jos niitä ilmaantuu. Pistoskohta paranee viikossa, minkä aikana vältetään fyysistä ponnistelua. Jos pistoskohta alkaa vuotaa tai turvota, potilaan tulee painaa sitä voimakkaasti ja hakeutua välittömästi hoitoon.

10. Potilaalle tehdään sepelvaltimon ohitusleikkaus, jos sepelvaltimotauti on laaja-alainen, ahtaumia ei pystytä hoitamaan pallolaajennuksella tai ahtauma on vasemman sepelvaltimon päärungossa. 

11. Leikkauksen jälkeen potilasta ohjataan syömään määrättyjä lääkkeitä säännöllisesti, ja painotetaan, ettei määriä saa itse mennä muuttamaan voinnin mukaan, paitsi jos niin on erikseen määrätty. Lisäksi ohjeistetaan "tarvittaessa"-lääkkeiden käyttöindikaatiot ja käyttö (esim. kipulääkkeet, laksatiivit,..). Potilasta kehotetaan huolehtimaan hyvin ravitsemuksesta juomaan hyvin. Painotetaan, että vähäsuolainen- ja kevyt ruokavalio edistävät toipumista. Liikunnan ohjauksessa auttaa fysioterapeutti. Potilaan kuntoutus aloitetaan mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen. Jos rintakehään on kajottu, sen luutuminen kestää 2-3 kk, jonka vuoksi tänä aikana tulee välttää ylövartalon äkillisiä liikkeitä tai kiertoja tai nostoja(5kg). Potilaalle tulee ohjata rintakehän liikkuvuusharjoitukset olkanivelten, rintarangan sekä rintakehän liikeratojen ylläpitämiseksi. Matkustaminen lentäen ja raskaat liikuntamuodot ovat kiellettyjä 2-3kk toimenpiteen jälkeen. Kevyt liikunta on suositeltavaa. Autolla voi ajaa vasta 1-2 kk toimenpiteen jälkeen. Toipumista edistävät myös painonhallinta, tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön pitäminen vähäisenä, riittävä lepo ja mielekäs toiminta sekä hyvä mieliala.

Lähteet:

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50091 (Käypä Hoito: ST-Nousuinfarkti. 2011).

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi04050 (Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka. 2014).

https://m.youtube.com/watch?v=afYCN3Upy_w&ebc=ANyPxKpj8Xl_MVFotUZ7z2pnMt8_sM6NI87O-ZIA5Y2tAeho5YItIP7-a0pTAbpx6FAMSwbM2ztrIPVb5-ittTtEbzZg2h71Kg (Video: Acute Coronary Syndrome and Heart Attack)

Ahonen, Blek-Vehkaluoto ym. Kliininen Hoitotyö: Sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoitotyö. Sanoma Pro Oy. 2012.